Harjoittelijoista voimaa lähiyhteisöön!

Nuoriaomenankanssa

Espoon kaupunginkirjastolla on Espoon kaupungin ja HelMet-kirjaston suurin markkinointiosasto. Markkinointiosasto koostuu niistä 300:sta harjoittelijasta ja siviilipalvelusmiehestä, jotka työskentelevät kaupunginkirjastossa vuosittain.

Kaupunginkirjastolla oli vuonna 2013 noin 170 työkokeilijaa ja harjoittelijaa. Harjoittelijat jakaantuvat neljään ryhmään.

Työkokeilijat ovat suurin harjoittelijaryhmä. He ovat työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä, joita TE-keskus ohjaa työkokeilun kautta takaisin työelämään.

Kieliharjoittelijat ovat maahanmuuttajia, joiden ensimmäisiä työllistymisesteitä on puutteellinen suomen kielen taito. Erinomainen keino saattaa kielitaito suomalaisessa työelämässä tarvittavalle tasolle on päästä puhumaan sitä työpaikalle. Tähän kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden 30-40 maahanmuuttajalle vuosittain.

Oppilaitosharjoittelijoita ovat opiskelijat, joiden opintoihin kuuluu työharjoittelu. Opiskelijoiden on usein vaikea saada työharjoittelupaikkoja. Nuori ei valmistu ammattiin jos hän ei saa suoritettua pakollista harjoittelujaksoaan. Tämä vaikuttaa mm. opiskelijan toimeentuloon. Kirjasto kelpaa työharjoittelupaikaksi laajalle joukolle oppilaitoksia. Työharjoitteluaan kirjastossa suorittavat mm. asiakaspalveluammatteihin ja ict-alalle kouluttautumassa olevat opiskelijat. Kirjastoalaa opiskelevat työharjoittelijat ovat tässä joukossa vähemmistönä.

TET-harjoittelijat ovat yläkouluikäisiä nuoria. Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu yleensä työhöntutustumisjakso oppilasta kiinnostavassa työpaikassa. TET-harjoittelunsa kaupunginkirjastossa suorittaa noin 40 nuorta vuosittain. Tulijoita olisi paljon enemmän!

Siviilipalveluksensa kaupunginkirjastossa suorittaa noin 50 miestä vuodessa. Siviilipalvelusta suorittavat nuoret miehet tasapainottavat kirjaston henkilöstön sukupuolijakaumaa hyvällä tavalla.

Lähes kaikki harjoittelija-kategoriaan kuuluva työvoima on kaupunginkirjastolle maksutonta. Palkkakuluihin verrattavia kustannuksia ei tule yhdestäkään harjoittelijaryhmästä. Siviilipalvelusmiehille maksetaan asumiskustannuksia.

Näistä noin kolmestasadasta henkilöstä suurin osa on alle 25-vuotiaita. Vaikka valtaosa kirjaston harjoittelijoista onkin alle 25-vuotiaita, kirjasto tarjoaa vuosittain myös suurelle joukolle keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä työttömiä mahdollisuuden työllistymiseen, uusien taitojen oppimiseen oman osaamisen esille tuomiseen.


Mitä kirjaston asiakas saa?

Asiakkaat hyötyvät kaikesta, mitä henkilökunta osaa. Päämääränämme on tuoda harjoittelijoidemme osaaminen asiakkaiden ja kuntalaisten käyttöön. Jos asiakas on kysellyt voisiko kirjastossa järjestää runolukupiirin, yritämme rekrytoida runoudesta kiinnostuneen harjoittelijan.


Mitä harjoittelija saa?

Jokainen harjoittelija pääsee asiakkaiden/kuntalaisten edustajana vaikuttamaan siihen, mitä ja miten kirjastossa tehdään ja miten palveluita kehitetään.

Lisäksi jokainen harjoittelija saa kosketuksen työelämään, syyn nousta sängystä aamuisin, työyhteisön tuen, jopa elinikäisiä ystäviä, verkostoitumismahdollisuuksia, elämänsisältöä, työkokemusta ja lisää osaamista ja oppia työtovereilta. Parhaassa tapauksessa harjoittelun kautta löytyy vakituinen työpaikka.

Hallituksen tulevaisuusselonteon mukaan työnteon kulttuuri on muuttumassa. Työntekijällä on entistä enemmän vapautta suunnitella työnsä, mutta myös vastuu tuloksista lisääntyy. Kirjasto on nuorille ja työelämään palaaville työkokeilijoille erinomainen paikka harjoitella uusia työelämätaitoja.

Erityisenä huolena hallituksen tulevaisuusselonteossa on nuorten syrjäytyminen. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on lähes aina tuloksellista. Työharjoittelu antaa syyn nousta sängystä aamuisin sekä estää eristäytymistä ja näköalattomuutta, joita työttömyys pahimmillaan aiheuttaa. Ks. tarkemmin Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on sivistys, yhteisöllisyys ja osallisuus

Tätä kirjoitettaessa muutamien kirjastojen HelMet-sivuilla on harjoittelijoiden ja sivarien kuvauksia kirjastosta:

TET-harjoittelija

Kieliharjoittelija

Työkokeilija

Siviilipalvelusmies


Mitä kirjasto saa?

Jokainen harjoittelija kertoo kirjastosta ja kirjaston palveluista useammalle ystävälleen, perheenjäsenelleen, opettajalleen ja tuttavalleen. Kirjaston vakituinen henkilökunta oppii paljon erilaisia taitoja harjoittelijoilta. Harjoittelijat toimivat lisäksi ikkunana yhteiskuntaan – siihen, mitä maailmassa tapahtuu ja millaisia palveluita asiakkaat ja kuntalaiset haluavat ja tarvitsevat.


Mitä tämä tarkoittaa kirjaston toiminnan kannalta?

Kaikki tapahtuu entistä nopeammin, suunnitelmat täytyy toteuttaa nopeasti. Mangasarjakuva-lukupiiri pitää toteuttaa silloin, kun mangaa harrastava harjoittelija on töissä. Ensi syksynä ei ehkä ole käytössä sopivaa harjoittelijaa. Kirjasto sitoutuu perehdyttämään harjoittelijansa hyvin. Harjoittelijat kysyvät helposti: ”Miksi?” Miksi-kysymyksiin vastaaminen johtaa parhaimmillaan vallitsevien työkäytäntöjen kyseenalaistamiseen säännöllisesti  ja auttaa huomaamaan asiakaspalvelukäytännöt, jotka asiakkaista tuntuvat hankalilta.


Harjoittelijat ovat vapaaehtoisia

Koska harjoittelijat eivät saa työskentelystään palkkaa vastaavaa korvausta, heidät pitää siviilipalvelusmiehiä lukuun ottamatta mieltää vapaaehtoisiksi. Koska harjoittelijat eivät ole työsopimussuhteessa, heidän asemansa on erilainen verrattuna varsinaisiin työntekijöihin ja virkamiehiin. Kirjaston palveluista vastuussa, jokaisessa työvuorossa pitää olla palkattua kirjastoammatillista henkilökuntaa. Harjoittelijat eivät korvaa palkattua henkilökuntaa, mutta he mahdollistavat näkökulman laajenemisen ja heidän osaamisensa käyttämisen kirjaston asiakkaiden ja kuntalaisten hyväksi.


Kirjasto lähiyhteisönä, mahdollistajana ja kuntalaisen tukijana

Hallituksen tulevaisuusselonteossa 2030 arvioidaan, että ”Julkinen sektori voi keskittyä toimimaan mahdollistajana.” Harjoittelijoiden käyttö ja heidän osaamisensa esilletuonti sekä tilan tarjoaminen eli mahdollistaminen on kirjastolle mieluinen rooli. Asiakkaalle tämä näkyy erityisesti kirjaston pajatoiminnassa. Pajan tarkoitus on luoda ajattelulle, oppimiselle ja voimaantumiselle sopiva mielentila.

Samassa selonteossa kirjoitetaan myös sivistyksestä, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin perustana sekä erilaisten vaikuttamisen ja osallistumisen muotojen monipuolistumisesta: ”Menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on sivistys, yhteisollisyys ja osallisuus.”

Toinen näkökulma asiaan on ns. lähiyhteisöajattelu. Kirjasto vastaa muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin olemalla toimiva lähiyhteisö. Lähiyhteisöajattelu täydentää kirjaston olohuoneajattelua.

Toimivan lähiyhteisön neljä skenaariota kuvataan Lähemmäs – neljä polkua hyvinvoinnin paikalliseen rakentumiseen -dokumentissa. Ks. Lähemmäs-raportti. Dokumentin taustalla ovat Ajatushautomo Demos Helsinki ja kehitysvammaisten palvelusäätiö sekä rahoittajana Raha-automaattiyhdistys.

Lähiyhteisöillä on suuri merkitys hyvinvoinnin edistämisessä kun halutaan tukea yksilöitä ja estää kriisien puhkeamista. Nykyinen ja tuleva hyvinvointipolitiikka ja kuntien säästövelvoitteet antavat kuntalaiselle entistä suuremman vastuun itsestään. Siksi kuntalaiselle on myös annettava entistä enemmän välineitä ja tukea itsestä huolehtimiseen.

Lähiyhteisöt kuten kirjastot sekä sitovat ihmisiä toisiinsa että vakauttavat yhteiskuntaa. Lähiyhteisöt ovat keskeisiä toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvän hyvinvoinnin kannalta.

Lontoossa lähiyhteisöajattelua on toteutettu uusimalla kirjastoja ns. Idea Store -konseptilla. Idea storet ovat uudenlaisia kirjastoja, joissa palveluvalikoima on luotu yhteisön tarpeiden mukaisesti. Idea storen ajatus liittyy siihen, että yhteiskunta jakautuu kolmen paikkaan. Ensimmäinen on koti, toinen työpaikka ja kirjasto on ”kolmas paikka”, joka ankkuroi ihmisen yhteiskuntaan ja tarjoaa mahdollisuuden interaktiivisuuteen yhteiskunnan kanssa. Tämä kolmijako löytyy sosiologi Ray Oldenburgin ajattelusta.


Miksi lukemisen tukeminen ei enää riitä?

Koulujen opetussuunnitelmia ollaan uudistamassa. Uudistustyössä on otettu käyttöön uusi käsite, monilukutaito. Monilukutaidosta kirjoittaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusneuvos Pirjo Sinko OPS 2016 -blogissa. ”Tekstit eivät ole vain präntättyjä tai printattuja vaan myös puhuttuja, audiovisuaalisia, analogisia tai digitiaalisia. Uudet luku- ja kirjoitustaidot perustuvat tähän laajaan tekstikäsitykseen. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä”.

Vastaavasti yhdysvaltalainen professori David R. Lankes (School of Information Studies, Syracuse University, New York), on todennut että tieto syntyy vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa ja kirjasto saattaa näkökulmat yhteen.

Merja Pihlajamäki
Kirjastopalveluiden aluejohtaja
Matinkylä-Olari