Yleisradio, Helmet ja sananvapaus – sananvapauskeskustelu, jota ei käyty

Tämä on jännittävä, kirjastosta nähty ja siltä osin omakohtaisestikin koettu tarina yhden Yleisradion päätöksen kätilöimästä tapahtumaketjusta kansanvallassa.

Yleisradion marraskuun Terrafamen uutisoinnista virinnyt keskustelu sai jatkoa helmikuun lopulla, kun Yleisradion jo esitettäväksi sovittu Julkinen Sana -ohjelman sananvapautta käsittelevä jakso hyllytettiin.

Ohjelmaan oli jo lupautunut uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen Yleisradiosta sekä ennen joulua Ylestä eronnut Jussi Eronen, joka oli toiminut Ylessä ajankohtaistoimituksen esimiehenä.

Aikaisemmin Yleisradiosta oli jo omasta aloitteestaan lyhyen ajan sisällä eronnut Erosen lisäksi myös toimittaja Salla Vuorikoski ja asiaohjelmien Susanne Päivärinta. Ruben Stiller on ilmoittanut siirtyvänsä tv:n Pressiklubista radioon.

Tilanne, jossa usea huipputoimittaja jättää ”yhtäkkiä” paikkansa on poikkeuksellinen.

Koska Helmet on muisti- ja välittäjäorganisaatio, ajattelin että voisimme sen edustajina Yleisradion peruutetun tilaisuuden sijaan tarjota mahdollisuuden puheenvuoroon sananvapauden edistämiseen kykeneville ja mieliville tahoille. Tarkoituksena ei ollut puuttua Ylen sisäisiin asioihin, vaan hahmottaa journalismin ja sen tekijöiden nykyistä roolia kansanvallassa.

Tämä tarkoitti minulle käytännössä keskustelutilaisuutta jossain espoolaisessa aluekirjastossa. Johtomme suhtautui ajatukseen myönteisesti ja valitsimme paikaksi Tapiolan kirjaston.

Keskustelutilaisuuden soveliaaksi kokoonpanoksi näin parhaana sellaisen, mikä eniten voisi edesauttaa mahdollista saavutettavaa yhteistä ymmärrystä journalististen periaatteiden mahdollisimman kattavasta toteutumisesta. Niinpä päätimme kutsua paikalle sananvapaudesta huolestuneita tai siitä erityisessä vastuussa olevia viimeisten julkisten teemaan liittyvien tapahtumien asianosaisia. Kutsun saivat Yle (jonka kutsun lupasi sen tiedottaja välittää perille),  Ylen ajankohtaistoimituksesta lähteneet toimittajat, toimittaja Ruben Stiller, Julkinen sana -ohjelman tuottaja sekä järjestöistä Suomen Journalistiliitto sekä Päätoimittajayhdistys. Toki myös kirjaston oli määrä olla tilaisuudessa mukana, ainakin isäntänä.

Yksi juju oli, että tilaisuus oli tarkoitus pitää samaan aikaan kuin suunniteltu ohjelma oli ollut lähettää – eli keskiviikkona 1.3. kello 12.20. Toinen juju oli aikeemme streamata keskustelu Helmet-verkkoon – jolloin sitä ilman erityistä ilmoitteluakin olisi seurannut määrällisesti kohtuullisen laaja yleisö.

Lähetin kutsut sähköpostitse tiistaina 21.2. – siis runsasta viikkoa ennen keskustelutilaisuutta. Sain vastaukset keskiviikkona 22.3. Journalistiliitolta ja Päätoimittajayhdistykseltä sekä muutamaa päivää myöhemmin lomaansa viettäneeltä ajankohtaistoimituksen esimiehenä Ylessä toimineelta Jussi Eroselta.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Jussi Eronen vastasivat kutsuun myöntävästi. Päätoimittajayhdistyksen pääsihteeri Kalle Heiskanen kertoi, ettei saanut ketään yhdistyksen johtokunnasta suostumaan osallistumaan tilaisuuteen.

Loput kutsutut, Yleisradio muiden muassa, eivät reagoineet kutsuun lainkaan.

Keskiviikkona 22.3. alle tunti Aholta saamani vastauksen jälkeen Julkisen sanan neuvosto antoi julkisuuteen Yleisradion marraskuista Terrafame-uutisointia koskeneen ratkaisun, jossa kysymys oli ollut siitä, oliko Yleisradio rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 1–3 ja että oliko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta. Yle sai kantelusta langettavan päätöksen äänestystuloksella 6-6, puheenjohtajan äänen ratkaistua äänestyksen. JSN:n mukaan tapauksessa oli nähtävissä paljon piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja oli taipunut ulkopuoliseen painostukseen. Seuraavana päivänä torstaina 23.2. Yleisradio ilmoitti julkisuudessa asettavansa ulkopuolisen selvitysmiehen tutkimaan journalistista päätöksentekoaan. Valittu oli Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Tämän jälkeen Journalistiliiton Hanne Aho ilmoitti vetäytyvänsä suunnitellusta keskustelutilaisuudesta kertoen tässä tilanteessa olevan parasta antaa Ylelle työrauha tilansa selvittämiseen. Me järjestäjinä sekä Jussi Eronen olimme samaa mieltä. Tilaisuutta ei sillä kertaa pidetty. Toukokuun puolivälissä 15.5. selvitysmies Olli Mäenpää julkaisi raporttinsa, jossa hän totesi, että Ylen on parannettava riippumattomuuttaan. Helsingin Sanomissa sunnuntaina 28.5. julkaistiin Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan ja vastaavana päätoimittajan Atte Jääskeläisen haastattelu, jossa hän esitti yhtenä vaihtoehtona Ylelle olevan perustaa oma itsesäätelyelin Julkisen sanan neuvoston jäsenyyden sijaan. Seuraavana päivänä 29.5. Ylen hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja ”yhteisymmärryksessä” päätoimittaja Atte Jääskeläisen kanssa sopivat hänen erostaan.

____________________________________________________________________________

Rajankäynti liittyy aina sananvapauden laadun tunnistamiseen. Kun sen määrittelyä tekee yksittäinen johtava tiedonvälitysorganisaatio, on sen hallintoelimien lisäksi muun yhteiskunnan sekä oikeus että velvollisuus tarvittaessa osaltaan ottaa kantaa. Uusi kirjastolaki edistäessään ”aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta” tukee tätä.

Ajatus esittää Yleisradion Julkinen sana -ohjelman peruutuksen ilmaan jättämät kysymykset kirjaston tarjoamalla foorumilla oli oman tietämykseni mukaan ensimmäinen kerta, kun yksi julkinen organisaatio koki erityistä vastuuta toisen julkisen organisaation tehtävien täydentämiseksi tavoitteena yleisten perustuslaillisten oikeuksien kattava toteututuminen.  Tilaisuus, jota ei pidetty, oli yksi Espoon kaupunginkirjaston vuoden tärkeimmistä kirjastotapahtumista.

Pieni askel kirjastolle, uudet koordinaatit navigointiin yhteiskunnalle.

Timopekka Sillantaus
Kirjastonhoitaja
Espoon kaupunginkirjasto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*