Tänä keväänä tapahtui pieni kirjastoihme. Maaliskuussa avattiin Entressen kauppakeskuksen tyhjään kahvilatilaan uusi paikka nuorille. Tämä Jukeboksiksi nimetty tila on paitsi viihtyisä oleskelutila, myös paikka, jossa tapahtuu kaikenlaista musiikkiin liittyvää. Siellä on jukeboksi, esiintymislava, dj-pöytä ja soittohuone. Jukeboksissa on jo nähty nuorten bändejä, pidetty dj-pajoja ja BeatClub, jossa tehtiin musiikkia iPadeilla. Open stage -illoissa kuka tahansa voi nousta lavalle esiintymään. Jukeboksin soittohuoneessa pidetään kirjaston omia Musapajoja, joissa voi tehdä musiikkia tietokoneella tai kokeilla soittimia.

 

Jukeboksi3

 

Jukeboksi on paitsi uudenlaista musiikkikirjastotoimintaa, myös paikka, jossa voi kokeilla muutakin. Siellä on vietetty tyttöjen iltoja ja pidetty venäläinen diskoklubi, ja koska tilassa on keittiö, siellä on myös opiskeltu terveellisen pikaruuan ja herkkujen valmistusta. Toukokuun Ravintolapäivänä kokeilimme Jukeboksissa Suomen ja luultavasti koko maailman ensimmäistä pop up –kirjastoravintolaa. Vielä ei kovin moni asiakas löytänyt ravintolaamme, mutta ehkä seuraavalla kerralla.

 

Jukeboksi1

 

Uusin kokeilu koskee pienimuotoista kaupunkiviljelyä, josta toivomme nuorten innostuvan. Apua olemme saamassa kaupungin puutarhaihmisiltä. Jukeboksin toiminnasta vastaa kirjasto, mutta tapahtumia ja työpajoja toteuttavat monet eri tahot: Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat, Omnian opiskelijat, Kulttuurilla osalliseksi -hanke ja Espoon kulttuurinen nuorisotyö. Erilaiset toimijat tuovat tarjolle osaamistaan ja innostustaan. Opiskelijat saavat harjoittelupisteitä ja nuoret toimintaa. Tällainen elämänmyönteinen toiminta voi omalta osaltaan lisätä nuorten uskoa siihen, että elämästä löytyy hauskoja, mielenkiintoisia ja kokeilemisenarvoisia asioita. Nuorten elinvoimaisuus on yksi Espoon uuteen strategiaan, Espoo-tarinaan, sisältyvistä poikkihallinnollisista hankkeista. Jukeboksin kaltainen toiminta on yksi tapa lisätä nuorten elinvoimaisuutta ja estää syrjäytymistä.

 

Jukeboksi2

 

Olen iloinen ja ylpeä siitä, miten hyvin nuoret ovat ottaneet Jukeboksin vastaan. Viikottain kävijälaskuri näyttää yli 2000 kävijää. Jukeboksissa on aikuisia pitämässä yllä järjestystä ja järjestämässä toimintaa. Ja menekistä päätellen kahviautomaatin kaakao on hyvää.

Eeva Jäppinen
Kirjastopalveluiden aluejohtaja
Espoo

Kirjasto Omenassa eletään jännittäviä aikoja. Espoon kulttuurilautakunta hyväksyi 19.3.2013 tarveselvityksen Matinkylän Palvelutorille sijoittuvasta Matinkylä-Olarin aluekirjastosta (Kirjasto Omena). Palvelutori rakentuu nykyisen Ison Omenan eteläpuolelle, metroaseman päälle ja avautuu vuonna 2015, kun Matinkylän metroasema otetaan käyttöön.

Onnen Omenan muodostavat kirjasto, yhteispalvelupiste, terveyskeskus, neuvola, nuorisopoliklinikka, Kela ja Huslab. Toimijoiden palveluista luodaan asiakaslähtöisiä palvelupaketteja ja tilasuunnittelu toteutetaan asiakasryhmälähtöisesti.

Konseptisuunnittelu on jo aloitettu. Koska kyseessä on aivan uudenlainen konsepti, konseptisuunnittelu vaatii paljon työtä ja hikeä, mutta on hyvin innostavaa! Myöhemmässä vaiheessa myös asiakkaat otetaan mukaan suunnitteluun.

 Miltä Onnen Omena maistuu?

Omena

Kun asiakas tulee Onnen Omenaan, ensimmäinen näkymä hissistä tai liukuportaista on yhteinen palvelupiste. Asiakasta ei pompoteta, vaan hän voi kysyä heti neuvoa palvelupisteestä tai jo sitä ennen tilassa liikkuvilta palveluneuvojilta.

Jos asiointiin liittyy odotusta (esim. Kelan palvelut), odotus on miellyttävää. Asiakas voi seurata erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoiskuja tai tapahtumia, lukea lehtiä tai kirjoja. Asiakas voi lainata odottaessaan kirjastoaineistoa, verenpainemittarin, pelata pelejä tai surffata netissä joko omalla tai kirjaston laitteella. Onnen Omenassa voi viettää vaikka koko päivän! Yhteisessä viihtyisässä tilassa on helppo aloittaa juttelu ihmisten kanssa.

Lapsiperheet saavat palveluja neuvolasta, samalla on käytettävissä kirjaston kasvatusta ja lapsiperhe-elämää tukeva aineisto. Neuvolakäynnin yhteydessä voi lainata vaikka lasten äänikirjoja. Lapset voivat leikkiä leikkipaikalla vanhempien keskustellessa neuvolahenkilökunnan tai toisten vanhempien kanssa.

Koululaiset voivat tulla turvalliseen Onnen Omenaan koulupäivän jälkeen lukemaan läksyjä ja tekemään koulutehtäviä. Kirjaston henkilökunta auttaa tarvittaessa. Nuoret voivat tulla tapaamaan kavereitaan, osallistumaan erilaiseen nuortentoimintaan ja viihtymään. Tarjolla ovat myös nuorisopoliklinikan palvelut.

Kiireiset asiakkaat voivat muutamassa minuutissa lainata kirjallisuutta tai kosteusmittarin. Asiakkaat, joilla on koko päivä aikaa, voivat oleskella mukavasti kalustetussa tilassa seuraten miten Onnen Omena hengittää kauppakeskuksen ja metron tahdissa. Onnen Omena vastaa hyvin pienen kaupungin piazzaa. Myös kaikenlaisia omaehtoisia harraste- ja vertaisryhmiä on tarjolla.

Onnen Omena tukee hyviä elin- ja elämäntapoja ja onnellista elämää. Sairauden sattuessa lisätietoa sen hoidosta löytyy kirjastosta!

Motot:

  • Asiakasta ei juoksuteta
  • Onnen Omena – Iloa elämään

Merja Pihlajamäki

Kirjastopalveluiden aluejohtaja

Matinkylä-Olari ja Espoonlahti

 

”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille.
Ja mielen vapaus…”

Näillä sanoilla toivottivat Sunan koulun kuoro ja Elias Hämäläinen Espoon uuden lastenauton, Välkyn, tervetulleeksi.

DSCN3064

 Uusi, kaunis auto lähti liikkeelle unelmista. Matkan varrella unelmia ovat vieneet eteenpäin useat eri ihmiset. Kirjastoautotoiminta sisältyy Keski- ja Pohjois-Espoon aluejohtajan vastuualueeseen. Edeltäjäni käynnisti hankkeen ja evästi sen matkaan todeten, että jotain ihan uudenlaista on tulevaisuuden kirjastoauton oltava. Suunnitelmissa olisi tähdättävä 15-20 vuotta eteenpäin tuntemattomaan tulevaisuuteen. Siitä alkoi unelmointi.

Uuden kirjastoautohankkeen projektipäälliköksi valittiin pitkän linjan kirjastoautolainen, palvelupäällikkö Eeva Laitinen. Hän otti tehtävän ihailtavan innostuneesti ja rohkeasti vastaan, vaikka eläkkeelle siirtyminen häämötti. Heti alussa todettiin, että auton sisätilojen on oltava helposti muunneltavissa, jotta muuttuviin ja vielä ennakoimattomiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Ja aika pian päätettiin, että autoa suunniteltaisiin yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Nuoret ihmiset toisivat mukaan tuoretta ajattelua.

Tiedämme, että helpomminkin olisi auton voinut saada. Vanhan mallin mukaan alustan ja korin valmistajat olisivat hoitaneet kaiken valmiiksi avaimet käteen -periaatteella. Nyt auton sisätilaa ja ulkoasua suunnittelivat opiskelijat, joiden piirtämiä kalusteita valmisti vielä yksi taho. Neuvotteluja ja pohdintoja käytiin joka käänteessä ja yllätyksiäkin tuli vastaan. Mutta rohkeus ja ennakkoluulottomuus kannatti! Vanhaan tapaan tehden ei olisi saatu näin upeaa ja raikasta autoa. Espoon projekti toi uutta tietoa koko kirjastoautoalalle. Välkkyä tehdessä myös korinvalmistaja pääsi tuulettamaan näkemyksiään.

Välkyn toimintakin poikkeaa entisestä. Koulu- ja päiväkotireittien lisäksi autolla on tapahtumareittejä. Näiden idut saimme myös opiskelijayhteistyöstä. Välkky voi muuntua elokuva-autoksi, askarteluautoksi tai vaikka puutarha-autoksi. Uudessa autossa on myös paljon laitteita. Takaikkunan screeni , kosketusnäyttöpöytä ja muut laitteet vaativat uudenlaista osaamista. Tämä kaikki vaatii henkilökunnalta työtapojen radikaalia muutosta ja uuden oppimista. Muutoksen läpivienti käytännön arkeen on johtajan vastuulla.

DSCN3073

 Eeva Laitinen saattoi aikoinaan maailmaan kaksi edellistäkin kirjastoautoa, Peikonpojan ja Helmin. Mieleeni ovat jääneet Peikonpojan valmistujaisjuhlasta vuosien takaa korinvalmistajan sanat, joiden mukaan autosta tuli hauska ja iloinen varmasti osittain sen takia, että Eeva Laitinen on niin hauska ja iloinen ihminen. Ja hauska ja iloinen autohan tuli tästä Välkystäkin. Vrrmmm…

Eeva Jäppinen
Kirjastopalveluiden aluejohtaja
Keski- ja Pohjois-Espoo

Vinyylibaari 

Miksi maailma on täynnä valintoja? Ovatko nuo valinnat myös lisääntyneet vuosikymmenien saatossa?

Jos käytän poliittisia silmälaseja, sanoisin että olemme onnellisessa asemassa, kun voimme tehdä valintoja. Olemme etuoikeutettuja Suomen kirjastomaailmassa, kun voimme ajaa ja edistää uusia asioita kuten itsepalveluun liittyvä varausten maksuttomuus, SLOW-asiantuntijapalvelu Tapiolan kirjastossa, nuorten palvelujen kehittäminen Kivenlahden kirjastossa. Ja paljon muuta.

Moni meistä kokee valintojen tekemisen ja valintojen mahdollisuuden työhyvinvoinnin yhtenä osana. Mutta miten käy työelämässä, kun valintoja haluaa tehdä säilyttäen vanhaa ja vastustaen uutta? Ei kovin suositeltavaa. Silloin valinnat voivatkin koskea sentyyppisiä kysymyksiä kuten siedänkö muutoksia. Pysynkö neutraalina muutoksille vai vastustanko muutoksia? Suostunko henkisesti siihen, että maailma muuttuu ympärilläni?

Päätösten teko on tullut nopeammaksi. Asioita, joihin pitää ottaa kantaa on enemmän ja asiakaspalvelussa valintojen tekeminen on yhtä ketjua. Haluaako asiakas tätä vai tuota? Ymmärsinkö hänet oikein vai pitääkö vielä tarjota palvelua? Asiakkaalla on kiire – onko hänelle mahdollista löytää nopeasti jotain? Monta valintaa on tehtävä. Ehkä koko asiakaspalvelun dynamiikka on uudistumista? Mitään vanhaa vastausta ei voi tarjota, pitää katsoa aina uutta ihmistä kasvoihin.

Kirjasto konsepti on siis uudistuminen, uutta generoiva. Uusi kirjallisuus, uutuudet musiikissa ja elokuvissa…. Uutta seuraamalla saamme aikaan kirjaston uuden tulemisen. Luomme uuden kirjaston uusine sisältöineen.

Sunniva Drake
Kirjastopalveluiden aluejohtaja
Tapiolan kirjasto ja Espoonlahti/Etelä-Espoo

Kuva: Tallennemuodot vaihtuvat. Kirjaston vinyylibaarissa voi asiakas siirtää älppärinsä ja kasettinsa digitaaliseen muotoon.

Sellon kirjasto on nauttinut huomion kohteena olostaan vuonna 2012. Börjen lukuhetket, kansainvälinen kirjastoalan konferenssi IFLA, go-lautapeliviikonloppu, pohjoismainen kirjastojärjestelmätapahtuma, Pointin tyttöjen tilan uudistus, lavan varustelun päivittäminen, Rokkiritarit, ensimmäiset Hyvinvointitreffit ja helmet.fi-palvelun käydyin kirjaston sivu… kirjastossa tapahtuu ja kirjasto elää. Käyttäjien rakastama kirjastomme parantaa menoaan vuosi vuodelta ja 10-vuotista taivaltamme juhlitaan vuonna 2013. On vaikea ylittää jo toteutettua, mutta me yritämme! Laaksolahden ja Viherlaakson kirjastot ovat kohentaneet lastenosastojen palvelua. Viherlaaksosta löytyi myös vuoden asiakaspalvelija.

Mitä tapahtui kirjastossa 2012? Tätä ihmettelevät asiakkaat Tapiolassa. Me paljastamme että on ollut yllättävä invaasio uusia kirjastolaisia vanhojen lisäksi. Me olemme näkyneet ja kuuluneet ja tuottaneet kirjastopalveluiden hurlumhein. Keskustelemme asiakkaiden kanssa yllättävistä asioista ja iloitsemme joka kerta kun asiakas on avoimesti kiinnostunut kirjallisuudesta, maailmasta tai vain halukas kertomaan meille miksi hänestä puuron syönti on terveellistä. Kirjastosta on tullut keskustelu- ja oleskelutila.

Entressen kirjastossa oli jälleen vauhdikas vuosi täynnä erilaisia tapahtumia ja kerhoja. Uusina palveluina käynnistyivät syksyllä digitointikeskus, nuorten musapajat ja roolipelikerho. Kirjastoauto-osastolla suunniteltiin koko vuosi kiivaasti uudenlaista lastenkirjastoautoa yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Uusi auto toivotetaan tervetulleeksi 1.2. Lähikirjastoissa puolestaan innostuttiin kirjavinkkauksista. Kauklahdessa järjestettiin myös asukkaiden erityisesti toivomia historia-aiheisia tilaisuuksia.

Kirjasto Omenassa kokeiltiin ensimmäisenä HelMet-kirjastona varausten itsepalvelunoutoa. Kokeilu päätettiin loppuvuodesta vakinaistaa. Näin saatiin asiakkaita aika ajoin kiusanneet varaustennoutojonot historiaan ja henkilökunnalle vapautettiin aikaa muihin tehtäviin. Toinen merkittävä askel oli nuortenosasto Sarttiksen toiminnan vakiinnuttaminen. Starttiksessa vierailee päivittäin kymmeniä nuoria. Alkuvuodesta alkaen kirjasto on ollut auki myös sunnuntaisin (klo 12-18), ja asiakkaat ovatkin löytäneet kirjastoon sunnuntaisin suurin joukoin. Kirjaston kävijämäärä jatkoi hurjaa kasvuaan (836 000 eli 12,6 % enemmän kuin 2011) jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Espoonlahdessa Saunalahden kirjasto avasi ovensa elokuussa Saunalahden koulun tiloissa ja tuli suosituksi saunalahtelaisten perheiden ja koululaisten parissa. Nuoret löysivät Kivenlahden kirjaston ja siellä tarjottiin entistä enemmän toimintaa ja tekemistä nuorille. Tämän mahdollisti nuorisokirjastotyötä tekevien työntekijöiden lukumäärän lisääminen. Lisäsatsaus näkyi ja tuntui loppuvuodesta kirjastosalin rauhoittumisena. Kivenlahden kirjaston kävijämäärä kasvoikin vuonna 2012 lähes 7 %.  Soukan kirjaston kirjastosalia järjestettiin ja kalustettiin hieman uudelleen ja Nöykkiön kirjastossa avattiin olohuone.

Aineistokeskus ahersi vuonna 2012 uuden hankintajärjestelmän käyttöönottamiseksi. Pääasiallinen syy urakan läpikäymiseksi on ollut ajatus siitä, miten kirjan matka asiakkaalle yksinkertaistuu ja varaukset voidaan tehdä jo siinä vaiheessa, kun kirja on vasta tilattu. Pidämme niin suuressa arvossa lukemisen iloa ja ajatusten avartamista taiteen ja kulttuurin eri ilmentymien kautta, että haluamme oikoa kaikki mahdolliset mutkat tarjoamamme aineiston ja kokijan välillä!

Digitaalisten palvelujen vaikuttavin tapahtuma oli uuden HelMet.fi -palvelusivuston käyttöönotto. Sivusto kertoo ja kutsuu asiakkaita keskustelemaan pääkaupunkiseudun kirjastojen palveluista, julkaisee uutiset ja tapahtumatiedot sekä toimittaa luku-, musiikki- ja elokuvavinkkejä. Kesä-joulukuussa HelMet.fi:ssä käytiin 1 447 596 kertaa.

E-aineistojen mahdollisuuksien kartoittaminen tarjonnan laajentamiseksi on ollut myös keskeinen asia palveluiden kehittämisessä ja työ jatkuu edelleen, jotta kirja ja lukija kohtaisivat, vaikka maailma molempien ympärillä muuttuisikin. Kirjasto odottaa, että palvelun kautta helposti käytettävissä olevista e-kirjoista muodostuu uusi hittituote. E-kirjoina on tarjolla on kotimaisten kirjojen lisäksi sekä ruotsin- että englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta.

 

Keskustelin muutama päivä sitten Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen toimitusjohtajan Carl Slätiksen kanssa. Hän ihmetteli miten kirjastonhoitajat osaavat tehdä kaikkea sitä, mitä Espoon kaupunginkirjastossa tehdään. Niinpä niin, meillä on töissä erinomaisia kirjastoalan ammattilaisia. Mutta sen lisäksi olemme määrätietoisesti rekrytoineet muiden alojen ammattilaisia täydentämään osaamistamme.

Olen rekrytoinut kirjastoon ainakin luokanopettajia, kuvataiteilijoita, lastentarhanopettajia, muusikkoja, graafikkoja, nuorisotyöntekijöitä, terveystarkastajan, filosofeja, diplomi-insinöörin ja media-assistentteja.

Pidän kovasti uranvaihtajista eli työelämää nähneistä ihmisistä, jotka ovat jo tehneet uran jollain ehkä ihan eri alalla ja muuttamassa elämäänsä (vapaaehtoisesti tai pakosta työttömyyden kautta) ja päättäneet lähteä kokeilemaan kirjastoalaa. Olemme saaneet uranvaihdon kautta muutamia loistavia tyyppejä taloon!

Aina ei synny menestystarinoita. Kirjasto ei ehkä ollutkaan sellainen työpaikka, mikä oli mielessä alalle hakeutuessa. Omille aloilleen, jonnekin muualle, palanneet ovat tärkeitä hekin, sillä joka tapauksessa he levittävät kirjastosanomaa eteenpäin! Kirjaston esimiehillä on vastuu siitä, millaista tarinaa he haluavat levittää.

Kunnioitan siviilipalvelusmiehiä. Ilman heitä Espoon kaupunginkirjasto ei olisi sitä mitä se nykyään on. Sivareilta olemme saaneet korvaamattoman määrän nuorta näkemystä, ideoita ja ajatuksia. Sivareista parhaat ovat monesti lähteneet opiskelemaan kirjasto- tai nuorisoalaa. Kiinnostusta alaan sivarivuoden jälkeenkin pidän suurena kunnianosoituksena! Me olemme onnistuneet antamaan alastamme ja Espoon kaupunginkirjastosta houkuttelevan mielikuvan!

Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan kautta olemme saaneet käyttöömme tärkeän annoksen kulttuurista osaamista ja osaamista maahanmuuttajien tavoittamiseksi. Osaamista on karttunut myös kaikkien lukuisten meillä työskennelleiden harjoittelijoiden ja työkokeilijoiden kautta. Oma työkulttuurimme on rikastunut samalla kuin varkain.

 Kiinnostaako sinua työskentely Espoon kaupunginkirjastossa?

 http://www.espoo.fi/fi-fi/kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_sinua_toihin_kaupunginkirjastoon

 Kirjaston kesätyöpaikat tulevat hakuun 21.1.2013 alkaen.

 https://www.tyonhaku.espoo.fi/

 Merja Pihlajamäki

Kirjastopalveluiden aluejohtaja

Matinkylä-Olari ja Espoonlahti /Etelä-Espoo

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä palkitsi Sellon kirjaston miljoonannen asiakkaan Olga Shutovan.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä palkitsi Sellon kirjaston miljoonannen asiakkaan Olga Shutovan.

Espoon kirjasto kunnallisena laitoksena saavutti joulukuussa 2012 kunniallisen 90 vuoden iän. Suomen kirjastojen joukossa Espoon kirjasto on melkein nuorukainen, mutta entistäkin suositumpi.

Espoolaiset kiittivät kirjastoaan hienoimmalla mahdollisella tavalla – käyttämällä kirjastoa ahkerasti. Kuntapalvelututkimuksen 2012 mukaan espoolaisista 81 % oli käyttänyt kirjastoa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. 92 % pitää kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja vain 2 % mielestä palvelut on hoidettu huonosti. Kirjastojen ohella espoolaiset ovat tyytyväisiä nuohoukseen.

 
Kirjaston kävijäluvut ovat nousseet jo useita vuosia peräkkäin. Sellon kirjastossa kävi viime vuonna yli 1,2 miljoonaa asiakasta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kävi kukittamassa miljoonannen asiakkaan Olga Shutovan. Puheessaan kaupunginjohtaja kertoi Espoon panostaneen kirjastoihin ja se on kannattanut, koska espoolaiset ovat tyytyväisiä palveluun ja äänestävät jaloillaan kirjastojen puolesta.

 
Espoon kirjastot kiittävät asiakkaita ja palkitsevat asiakkaat yhä laajemmilla aukioloajoilla. Vuoden 2013 alusta Tapiolan kirjasto avaa ovensa jo aamukahdeksalta ja Entressen kirjastoon pääsee lauantaisin jo yhdeksältä.

 
Kirjastolaiset kiittävät myös päättäjiä. Vuonna 2013 meillä on ilo tarjota kaupunkilaisille monta uutta palvelua heti alkuvuodesta. Sellon kirjastossa aloittaa Venäjänkielinen kirjasto, uusi ja upea kirjastoauto lähtee liikkeelle helmikuussa ja Entressen kirjastossa avataan nuorten musiikkiharrastusta tukeva musamesta maaliskuussa.

 

Jaana Tyrni

kirjastopalveluiden johtaja

Slow-palvelu

SLOW palvelu tarkoittaa kirjastossa vintagea. Ainahan kirjastossa on tarjottu slowta, kysymys on vain palvelun uudelleen nimeämisestä. Kiireistä palvelua riittää, mutta sen rinnalla on aina pystytty myös pysähtymään asiakkaan kanssa jonkun kysymyksen ääreen.

Kun lanseeraamme SLOWN tänä päivänä tarkoittaa se tiettyyn palveluun fokusointia ja esiinnostoa. Uudet kujeet ja miten se menikään? Annamme tietyssä tilassa tapahtuvalle palvelulle nimen ja osoitteen ja kasvot.

Istun tässä ja näpyttelen läppäriä tai täppäriä ja nostan katseeni asiakkaan liukuessa ohi. Sanon ääneen jotain siitä mihin asiakkaan katse on kiinnittynyt. Jos hän vilkaisee SLOW-tekstiä sanon palvelusta jotain. Jos hän yrittää nähdä minkä kustantajan mainoskirja on ylimpänä, kerron että hän voi osallistua kirjavalintaan. Jos hän vilkaisee houkutintamme iltapäivälehteä, kerron että tuorein on juuri luettavana. Jos asiakas vilkaisee kudontakoria, kysyn kiinnostaako kutominen. Jos hän vilkaisee minua, hymyilen ja sanon huomenta.

Onko minun roolini mitenkään erilainen asiakaspalvelija kun tarjoan slowpalvelua? Kyllä, sillä en voi olla tehokkaan näköinen – olen asiakkaan käytettävissä. Olen myös ystävällisen näköinen, ilmeeni on positiivisen vastaanottava.

Väitän että slowpalvelu kuuluu kirjaston henkiinjäämispilareihin. Meidän pitää pystyä bondaamaan monella tapaa asiakkaan kanssa, jotta he olisivat kiihkeitä puolustajiamme tarpeen tullen. Asiakkaiden pitää saada  kokemus hyväksynnästä, välittämisestä, kunnioituksesta ja kiireettömyydestä.

Katso juttu palvelustamme helmet.fi:ssä

Sunniva Drake
aluekirjastonjohtaja
Etelä-Espoon kirjastot

 

Ihminen kukoistaa, kun saa tehdä työssään asioita, joille syttyy. Muistan vuosien takaa, miten Espoon kaupunginkirjastossa työt aloittanut työtoveri riemuitsi, kun selvisi, että hänen monille taidoilleen oli yhtäkkiä kysyntää. Edellisessä työpaikassa työnkuva oli pidetty erittäin kapeana.

 

Henkilökunnastamme löytyy monenlaisen työn taitajaa

Kirjaston siirtyminen osittain verkkoon on lisännyt kuvaajien ja kirjoittajien tarvetta. Runsas tapahtumatuotanto vaatii sekin monenlaisia taitoja. Me kirjaston johtoryhmässä luomme suuret linjat, mutta impulsseja tulee ympäröivästä maailmasta, asiakkailta ja tietysti myös henkilökunnalta. Innovatiivisessa työyhteisössä henkilökunta voi myös itse ideoida uusia palveluja. Ilman henkilökunnan erityisosaamista ja intohimoa ei Entressen kirjastossa olisi nyt asiakkaille käytössä monipuolista digitointikeskusta eikä nuorten musapajat mahdollistavaa musiikin mediateekkia.

Johtajana haluan vaalia kulttuuria, jossa yhdenkään työntekijän ei tarvitse kätkeä kynttiläänsä vakan alle. Kenenkään osaamista ja innostusta ei ole varaa väheksyä. Kaikille kyvyille on käyttöä. Ja tarkoitan todella kaikkia. Uusilta sivareilta urkitaan nopeasti mahdolliset kiinnostuksen kohteet. Teknisesti taitavat supliikkimiehet pääsevät mukaan pitämään internetin asiakasopastuksia. Entressen kirjastoon ilmaantui vähän aikaa sitten harjoittelija, joka on kauan harrastanut roolipelejä. Kirjaston nuoret saivat oitis roolipelikerhon, jossa pääsevät nyt tutustumaan tähän uudenlaiseen tarinankerrontaan. Ecuadorista kotoisin oleva harjoittelija pani puolestaan pystyyn espanjankielisen kielikahvilan. Harjoitteluaika on jo ohi, mutta suosion saavuttaneelle kielikahvilalle on luvassa jatkoa.

Työ ei tietenkään voi olla vain sellaista, mistä on itse kiinnostunut, mutta jotain sytyttävää pitäisi jokaiseen työpäivään sisältyä. Joskus työntekijä voi myös ihan omasta aloitteestaan päättää kokeilla jotain uutta, jota ei ole ennen tehnyt. Erään lähikirjaston kokenut työntekijä halusi tänä syksynä kokeilla taitojaan kirjavinkkarina. Kirjavinkkaus osoittautuikin mieluisaksi uudeksi tehtäväksi. Mukavuusaluettaan voi laajentaa vain uskaltautumalla ensin sen ulkopuolelle.

Eeva Jäppinen
Kirjastopalveluiden aluejohtaja

Keski- ja Pohjois-Espoo

Tänään Helsingin Sanomat kirjoitti nuorista kirjastoissa. Nuoret ovat saaneet vastuuta, tilaa ja tekemistä kirjastossa. Espoon kaupunginkirjastolla on monta arvoa, jotka määrittelevät palveluamme. Kaikkein ylpein olen näistä kahdesta: rohkeus ja yhteiskuntavastuu.

Sellon kirjastossa ei pelätä nuoria. Me haluamme olla nuorten kanssa ja toivomme, että he haluavat olla meidän kanssamme.

Espoon kaupunki teki viisaan päätöksen antaessaan mahdollisuuden perustaa nuorille tarkoitettu musiikkikahvila Entressen kirjastoon. Sellon kirjasto on aloittanut yhteistyön KULO-hankkeen kanssa ja on hakenut ELY-hankerahaa yhteistyön kehittämiseen nuorisotoimen kanssa. Leppävaaran alueen nuoret ansaitsevat yhtä hyvän ellei paremman palvelun kirjastostaan! Otamme mukaan nuoret ja nuorten puolesta toimivat kehittääksemme palveluamme.

Erityisesti minä aluejohtajana olen ottanut nuorten palvelut sydämelleni. Onnekseni minulla on monta ajattelevaa suurisydämistä ihmistä kanssani pohtimassa, koska minun on kannettava huolta monesta muustakin asiasta. Yhdet aivot ja sydän riittävät vain johonkin saakka ja meidän on päästävä pidemmälle. Tai kuten Sellossa sanotaan ”vain taivas on rajana”.

Olemme saaneet nuoret kirjastoon ja on meidän tehtävämme saada kirjasto nuoriin. Järki ja tunne yhdistyvät kirjaston palveluissa ja sisällöissä. Faktaa tunteella, sanoisin. Ja päinvastoin.

Knit’n’tag tapahtumassa Ruttopuistossa oli myös lehmä

 

Oili Sivula

aluejohtaja

Leppävaaran alue